Museum of Finnish pietism

Avajaisia vietettiin 18.5.2008

Wanhan Karhunmäen tiloihin on perustettu suomalaista herännäisyyttä esittelevä museo.
Lapualla ei keskitytä ainoastaan paikkakunnan tai maakunnan herännäishistoriaan. Museon näkökulma kattaa koko maan. Herännäisyys on tälle alueelle luonteenomainen hengellisyyden muoto ja sillä on aina ollut huomattava merkitys alueen kehitykselle. Herätysliike on kuitenkin valtakunnallinen, tarkoituksena on esitellä laajasti sen aatemaailmaa, historiallista merkitystä ja nykypäivää.

Herännäisyys eli körttiläisyys sai alkunsa nilsiäläisen Paavo Ruotsalaisen ja häneen liittyneiden pappien hengellisestä herätysliikkeestä 1800-luvun alkupuolella. Herännäisyyden valta-alueet olivat tuona aikana Etelä-Pohjanmaalla Lapua ja Ylistaro lähipitäjineen, Kalajokilaaksossa Ylivieska ja Nivala, Savossa Nilsiä, Kiuruvesi ja Suonenjoki. Herätysliike koki uuden elpymisen 1880-luvulla, kun Niilo Kustaa Malmbergin poika Wilhelmi Malmivaara valmistuttuaan papiksi oli tullut seurapirtteihin heränneen kansan keskelle. Hän perusti myös herännäisyyden hengessä toimitetun Hengellisen Kuukauslehden, joka ilmestyy vielä tänäkin päivänä kuukausittain.

Monille suomalaisille herännäisyys on ilmiönä vieras. Tuntemattomuus on synnyttänyt ihmettelyä ja ennakkoluuloja, joskus jopa vääriä käsityksiä. Vaikka museossa katsotaankin aina tietyllä tavalla menneisyyteen, parhaimmillaan museot antavat kävijöilleen rakennuspuita omaan elämään tässä ja nyt. Museon tehtävä on myös herättää ajattelemaan, jakaa tietoa ja elämyksiä, avata kysymyksiä nykypäivän elämästä.

Ajatus kristillisestä, herännäishenkisestä kansanopistosta esitettiin ensimmäisen kerran jo vuonna 1896 Nurmon Herättäjäjuhlilla, mutta vasta 1912 tehtiin päätös opiston rakentamisesta. Opiston vihkiäisiä vietettiin ensimmäisenä adventtina 29.11.1914. Sää oli sateinen ja keli huono, mutta uuden opiston piha täyttyi sadoista hevosista ja ihmisiä virtasi opistoon viettämään kiitosjuhlaa suuren unelman täytyttyä. Vieraita oli yli 3 000 henkeä. Opiston ensimmäiseksi rehtoriksi valittiin Väinö Malmivaara, rovasti Wilhelmi Malmivaaran poika. Opistoon voitiin aluksi ottaa vain 100 opiskelijaa, mutta hakijoita oli alkuvuosina aina yli kaksinkertainen määrä. Karhunmäen Opisto on synnyttänyt 8 muuta herännäisopistoa eri puolille maatamme.

Kulttuurin ja historian kohtaaminen, - Körttimuseo on myös perhe- ja harrastematkailun kohde. Karhunmäen ystäväpiiri, - tuhannet entiset oppilaat ja opettajat näkevät, että heidän työtään yhä arvostetaan. Körttimuseo on erinomainen koululaisten havaintokohde.

Museo on avoinna yleensä arkisin klo 9 – 15, tai sopimuksen mukaan. Pääsymaksua emme peri, mutta tarvittaessa opastuksesta veloitamme 30 euroa / ryhmä. Ryhmässä max. 25 hlöä.